Pari viikkoa sitten reissumme täällä Vietnamissa saavutti puolivälin ja oli aika ottaa suunta kohti Pohjois-Vietnamia. Intoa täynnä olimme varanneet bussiliput jo lomaviikkoa edeltävälle viikonlopulle, mutta edellisiltana Marjalle nousi kova kuume ja seuraavana päivänä Kaisa seurasi perässä. Matkaa piti siis parilla päivällä siirtää ja pääsimme reissun päälle seuraavana maanantaina. Tässä vaiheessa tiesimme vain sen, että määränpää on Hanoi, johon on 13h bussimatka ja sieltä meidän on löydettävä matkatoimisto, joka järjestäis meille matkan Halong Baylle, joka sijaitsee Pohjois-Vietnamin länsirannikolla. Bussissa mulla alkoi nousta kuume ja olo oli vähän höntti, mutta kuumeen aiheuttama väsymys auttoi saamaan unen päästä kiinni sleeping busin kyydissä. Sleeping bus on siis linja-auto, jossa paikat menevät kahdessa tasossa siten, että niissä voi olla makuuasennossa jalkojen ollessa muovikolossa. Saattaa kuulostaa epäselvältä ja pakko myöntää, että vaikkei tämä ollutkaan ensimmäinen kokemus kyseisellä bussilla, niin mulla oli hieman vaikeuksia olla rennosti erittäin kapeassa kolossa etenkin, kun 50cm päästä minusta oli TV, josta tuli vietnaminkielelle dubattuja sotaleffoja. Olin vielä keskirivissä eli ympärilläni ei ollut oikein mitään turvakaiteita. Yllättävän mukavasti matka taittui bussissa, joita ei paljon Euroopassa tavata. Olimme muuten ainoot länkkärit yhden saksalaisjätkän lisäksi paikallisten keskellä.

Seuraavana aamuna saavuimme Hanoihin ja määränpäässämme meitä jututti paikallinen mies, joka ohjasi meidät taksiin kerrottuamme suunnitelmastamme matkata Halong Baylle. Tosiaan bussihan ei ajanut Hanoin asemalle, vaan jätti meidät kaupungin laidalle. Kovin tyypillistä täällä päin maailmaa :) Hanoin keskustassa meidät vietiin hotelliin, jonka yhteydessä oli matkatoimisto. Päädyimme yhteistuumiin valitsemaan deluxe-paketin Halong Baylle, olimmehan lomalla ;) Olimme lukeneet Lonely Planetista, reissumme pyhästä kirjasta, että parhaat ja antoisimmat matkat saa , kun pulittaa hieman enemmän rahaa. Hintaan sisältyi 3h minibussimatkat Halong Baylle ja takaisin, yöpyminen laivassa, yöpyminen Cat Ba-saaren parhaimmassa hotellissa, erilaista ohjelmaa, josta myöhemmin vähän lisää sekä kolmen vuorokauden ateriat. Hyvä setti! Kuten viime aikoina on huomattu, on maailma pieni paikka ja kai tämä 85 miljoonan asuttama Vietnam meille suomalaisille liian pieni, sillä tapasimme suomalaiskavereita täältä Huesta odotellessamme minibussia Hanoissa, heh. Samalle reissulle ei heidän kanssaan osuttu, mutta samaan aikaan seilattiin paateissa Halong Baylla kuitenkin.

Minibussilla matkustettiin Halong Baylle sitten infopoju Sonin opastamana. Matkassa oli mukana myös kaksi jenkkityttöä, slovenialais- ja saksalaispariskunta sekä australialaisperhe; isä, äiti ja neljä noin parikymppistä jätkää.  Tällä porukalla reissattiin pari päivää. Ekana päivänä pääsimme tutustumaan mereneläviin ruuan merkeissä muutamaankin otteeseen, hyvää oli mutta parin päivän jälkeen se alkoi vähän tulla korvista ulos. Muutoin päivä sujui hauskasti, seilailimme isolla puupaatilla ja ihailimme uskomattoman kauniita maisemia. Sattui vielä hyvä ilma; aurinko paistoi ja meri oli tyyni. Halong Bayihin kuuluu yli 2000 vedestä nousevaa toinen toistaan upeampaa vuorta.

2076621.jpg

Samaisena päivänä seilasimme isoon luolaan, joka on yksi turistinähtävyyksistä. Kiipesimme ensin aika korkealle, jonka jälkeen menimme luolaan sisälle – hieno paikka tämäkin. Pikku flunssa ja kuumeilu alkoi vähän oireilla, mutta se ei estänyt menemään auringonlaskun aikaan uimaan eräällä saarella. Taas uinnin jälkeen vähän mereneläviä massuun ja loppuilta vaan hengailtiin paatilla, jolla vietimme tulevan yön. Seuraava päivä alkoi kajakoinnilla. Mitään pelastusliivejähän meillä ei ollut päällä meloessamme Etelä-Kiinan merellä, mutta meri oli tyyni ja kajakointi tosi helppoa – käy muuten ihan urheilusta ;) Yhden vuoren välistä pääsi aukealle alueelle, jota ympäröi vuoret. Meloimme sinne ja se oli kyllä ehdottomasti yks upeimmista paikoista, joita olen reissun aikana nähnyt: merivesi oli kirkkaan sinistä ja paikka oli ihanan rauhallinen. Palasimme takasin laivalle ja seilasimme yhdelle saarelle, jossa teimme pyöräilyretken pieneen kylään. Paras ja upein maasto, jolla olen pyöräillyt ja pakko sanoa taas kerran, että maisemat oli upeat. Käväistiin pyöräilyreissun jälkeen Monkey Islandilla moikkaamassa apinoita.

2076617.jpg

Halong Bayn vika ilta vietettiin Cat Ba- saarella ja aussipojatkin uskalsi lähestyä meitä muutaman drinkin jälkeen. Käytiin tandempyöräajelulla ja baarikierroksella niiden kanssa ja tavattiin taas pari suomalaisjäbää . Taas päästiin vetäsemään Maamme-laulu suomalaisporukalla yhessä baarissa ja muutamat porukastamme maistoivat hirveen hajuista riisiviinaa, jota löytyi baaritiskin takaa isosta muovipönikästä. Seuraavana päivänä laivan kannella köllötellessä edellisen yön vähäiset unet tuntuivat kropassa ja uni meinas tulla väkisin silmiin, vaikka laiva keinui mielettömästi. Halong Bayn reissu alkoi olla lopuillaan ja palattiin takaisin maihin ja otettiin taas suunta kohti Hanoita. Hanoista lähdettiin heti samana päivänä yöjunalla Sapaa kohti , joka on Pohjois-Vietnamissa lähellä Kiinan rajaa. Juna saapui Lao Caihin eli olen ollut 500m päässä Kiinan rajasta! Minibussilla mentiin sieltä Sapaan ja matka oli melko kokemus. Tuntui, että etenimme koko ajan vain ylöspäin, tie oli tosi kiemurainen ja joskus tuntui vähän hurjalta katsoa alaspäin. Perille selvittiin kuten aina, vaikka joskus matkustaessamme täällä meno vaikuttaa vähän extremeltä. Teiden kunto on kehno, kuskeilla huono näkö ja ne saattavat myös olla kännissä. Mutta takaisin Sapaan…  Autosta noustuamme saimme vastaamme hyytävän kylmyyden, Sapa on Vietnamin kylmin kaupunki. Siellä on kolme vuodenaikaa päivän aikana paikallisten mukaan: aamulla kylmä, sen jälkeen kostea/sateinen ilma ja sitten päivällä onkin lämmintä. Hotelli oli ihana untuvapeittoineen ja muistutti jotain sveitsiläistä vuoristohotellia,  ei niinkään Vietnam ois ekana tullut mieleen.

2076627.jpg

Lähdettiin aika heti vaellukselle lähikylään ja maisemat oli uskomattoman kauniit! Olin taas vaiheeks varustautunu vähän kehnosti ja jouduin lähtee hieman kyseenalaisissa vaatteissa liikenteeseen. Mun vaellusvarustus oli tällä kertaa: valkonen pitkähihanen paita, sen päällä musta toppi, musta housuhame (joo, back to the 80´s), eriparisukat ja remmisandaalit. Ainii ja oranssi huivi. Kerrassaan kaunista.  Vaellusretki oli hauska, kaikenmoisia eläimiä ja erilaisia ihmisiä heimopuvuissaan tuli nähtyä. Vuoristot kaikessa kauneudessaan oli uskomattomat ja korkeuserot upeat, kun katselimme vuorten päältä, pystyimme näkemään koko kylän, joka laskeutui alas laaksoon. Siellä oli mm. vesiputoukset ja niiden yhteydessä oli hassu paikka, jossa esiintyi paikallisia nuoria perinteiset vaatteet päällään. Tanssi- ja lauluesityksen jälkeen he pyysivät yleisön joukosta ihmisiä heidän kanssaan tanssimaan ja tietystihän me Sannamarin kanssa menttin. Hypittiin bambukeppien välissä sitten siellä lavalla, aika hauskaa. Vaellus oli kiva, mutta takastulo aika rankka – pelkkää ylämäkeä muutama kilometri. Ei oo nimittäin täällä paljon tullu liikuttua täällä Vietnamissa. Päivään mahtui ihanissa ostoskojuissa kiertelyä ja tarttuihan sieltä vähän tuliaisiakin matkaan. Seuraavana päivänä vaellettiin 15km matka ja kaikki oltiin ihan mudassa sen reissun jälkeen. Välillä vuoristossa eteneminen oli ehkä vähän vaaralistakin, kun jalat lipsui koko ajan ja kerran yks härkä yläpuolellamme alkoi valumaan mudan takia meitä kohti.

2076633.jpg

Jänniä kokemuksia meillä siis Sapassa. Se oli mielenkiintoinen ja täysin erilainen, kuin Halong Bay. Ei uskoisi, että kaksi noin erilaista paikkaa sijaitsee samassa maassa. Mutta upeaa, että tuollainen paikka vähemmistöheimoineen on säilynyt noin hyvin eikä turismi ole vielä päässyt pilaamaan kaupunkia. Ihmiset elävät alkeellisesti pienissä yhteisöissä pikkukylissään, he eivät välttämättä edes puhu vietnamia, vaan jotain muuta kieltä. Oli hienoa päästä kokemaan nuo molemmat paikat!

Mutta hauskat kahdeksan päivää meillä oli tyttöjen kanssa. Joka yö yövyttiin eri paikassa, eka yö bussissa Hanoihin, toinen Halong Baylla laivassa, kolmas Cat Ba-saaren hotellissa, seuraava Hanoista Cao Laihin yöjunassa, sitten yks yö hotellissa Sapassa, seuraava yöjunassa Hanoihin, yks hotellissa Hanoissa ja vika yöbussissa Hueen. Laskeskelin että yli 50h tuli matkustettua yhteensä. Hauskaa. Hanoi oli muuten kiva paikka myös! Käväistiin Water Puppet Theatressa eli paikassa, jossa oli isoja käsinukkeja vedessä, esitys oli hieno ja kovaääninen. Myös Ho Chi Minh – museossa käytiin pelleilemässä ja koitettiin bongata kilpikonnia Turtle Islandilla, se olis tuottanut muka onnea mut eihän me niitä tietenkään nähty :) Ihastuttiin kyllä Hanoihin täysin. Mutta oma koti kullan kallis, mukava olla takaisin Huessa. Kerron täältä kuulumisia lähiaikoina, en uskalla luvata vielä päivää, kun saattaa taas venähtää tää blogin kirjoittaminen…

2076646.jpg

Mutta lyhyesti vähän uusimpia kuulumisia. Ollaan tutustuttu brittien rahoittamaan Hue Help- organisaatioon, joka auttaa orpolapsia ja heillä on täällä toimiva lastenkoti. Sannamarin (sosionomiopiskelija) kanssa ollaan opetettu siellä lapsille kolme kertaa viikossa englantia. Uusi aluevaltaus siis noiden hoitsutöiden rinnalle, ihanan antoisaa ja hauskaa on ollut. Lapset ovat avoimia, sosiaalisia – aivan ihania siis! Vietnamiahan emme muutamaa sanaa enempää osaa, mutta onneksi apunamme on pari englantia puhuvaa paikallisnuorta. En pääse aamuisin sairaalahommien vuoksi sinne, mutta iltapäivisin on hyvää aikaa tehdä jotain hyödyllistä. Ei oikein tuolla sairaalassa ole tullut sellaista oloa, että olis jollekin hyödyksi… Mitään kun emme siellä oikein saa tehdä ja kielimuuri tulee vastaan lähes joka hetki. Harmi sinänsä, mutta paljon tästä kulttuurista ja näiden hoitometodeista olemme toki oppineet, joten ei saisi vähätellä. Toki jotain konkreettista hyvää olisi mukava tehdä sielläkin.

2076656.jpg

Huomenna lähdetään tekemään pikainen pyrähdys Ho Chi Minh Cityyn eli Etelä-Vietnamiin. Aika extempore-päätöshän tää vaihteeks taas oli, asia tuli mieleen tänään :D Otetaan siis lento sinne ja tullaan sunnuntaiks takaisin. Palaan sit taas blogin kirjoittamisen pariin ja kerron enempi opetusjutuista orpokodissa ja kuumimmat uutiset Saigonista. Adios!