Mistahan sita taas aloittais.... Olotila on niin mahtava, etta ei voi sanoin kuvailla. Paljon on tapahtunut taas kerran ja oon niin tyytyvainen, etta oon valinnut just tan maan, kun vaihtoon lahtoa aloin suunnittelemaan. Paivat on vaan toisiaan parempia ja haluis vaan ottaa tan olotilan purkkiin ja jakaa kaikille! Ihmiset ymparilla on ihania ja ollaan paasty maistelemaan kulttuuria ihan taysilla! Vaikka tata blogia kirjoittaakin, tuntuu etta paljon tarkeeta jaa aina kirjoittamatta ja myohemmin miettii, etta ois taas voinu sen ja senkin asian kirjoittaa ylos... :D Taa siis kertoo just siita, etta paivat on tapahtumarikkaita ja tylsaa ei ole ollut!

 

Ehka tan viikon arjen tapahtumista vois kertoa pikkusen. Tyoharjoittelu jatkuu ja ollaan paasty paremmin ja paremmin touhuun mukaan. Ei enaa tietoakaan trumpettihousuista yms. – ollaan siis saatu teetettya mittojen mukaan itsellemme tyovaatteet. Vaihdettiin myos osastoa eli nyt ollaan synnytysosatolla, mika on superkiinnostavaa! Tietysti mun eka paiva noissa vaatteissa alko hassulla tavalla, kun vaatteet oli ollu kassissa, jossa oli myos vesipullo. Just mun tuurilla pullo oli vuotanut ja vaatteet oli ihan lapimarat :D Nooh, nailla mentiin ja hauskaa oli. Lampotilan ollessa ulkona +37 ja sisatiloissa viela enemman, ei vaatteiden kuivuminen kestanyt onneks kauan. Vietnamilainen synnytysosasto oli aika mielenkiintoinen: torakoita lattialla ja aidit makaa rautasangylla vastasyntyiden lastensa kanssa pelkka bambumatto allaan. Kuvia moisesta tulossa ens viikolla.

 

Me suomalaisopiskelijat olemme joutuneet pitamaan myos muutaman esitelman yliopistolla. Ensimmainen oli tiistaina,  jolloin pidimme muutamalle vietnamilaislaakarille esitelman diabeteksesta. Toinen oli eilen ja talla kertaa aiheena ns. lapsivuodeaika. Kun saavuimme luokkaan, opiskelijat antoivat meille aplodit, ihan alytonta. Taman jalkeen esittelimme yksi kerrallaan itsemme mikkiin puhuen ja multa opiskelijat tahtoivat mm. tietaa olenko sinkku. Tota noin... Taalla kysytaan oikeesti asiat ihan pain naamaa ensi tapaamisella ja esim. painon kysymisessa ei ole naiden mielesta mitaan kummallista. Laulettiin myos suomeks luokan eessa ikaisillemme opiskelijoille - aika hammentavaa, mutta samalla niin kivaa!

 

Synnytysosaston naislaakari ja asken mainitun luokan opettaja on tainnut ottaa mut vahan niinkuin silmatikuks... Hyvalla tavalla :)  Puhuu lahinna vain mulle ja kohdistaa muhun katseen puhuessaan. Esitelmaa pitaessamme han otti kuvia melkeinpa vain minusta... Taa on tosi hassua, mutta pakko kai se on myontaa, etta leijonaluonne tykkaa vahan olla keskipisteena. Hah.

 

Keskiviikkona oltiin futispelia katsomassa, kun taalla Huessa on parhaillaan Kaakkois-Aasian mestaruuskisat. Peli Vietnam-Thaimaa paattyi ikavasti Vietnamin havioon. Mut ihan kiva kokemus kuitenkin :) 

 

Tanaan paastiin ihan kunnolla tutustumaan kulttuuriin (sehan on myos yksi koulun asettamista tavoitteista;) ). Hotellin respa kutsui meidat veljensa haihin ja mehan pidettiin tietty vapaapaiva toista ja vietettiin tosi hauska perjantaiaamu vietnamilaisissa haissa maaseudulla. Oli kivat haat, kunnon bilemusa soi taustalla, vieraat lauloivat karaokea ja poytaamme tarjoiltiin ruokia ja juomia. Meidat otettiin hyvin vastaan ja lauloimme haaparille koko porukan voimin. Ruokia maisteltiin, mutta maut olivat sen verran hassuja, etta menimme jatkoille Thu Wheels-baariin, josta saa taivaallisen makuisia pannukakkuja eli lettuja, missa on suklaata ja banaania paalla! Tassa kuva haapaikan lahelta.

 

 

Muuten talle viikolle on mahtunut ajanviettoa Suomi-porukan kanssa ja ollaan myos oltu vietnamilaisten koulukavereiden kanssa. Hauska saada paikallisia kavereita. Viikonloppu sujuukin taas mm. Damin kanssa aikaa viettaen, mennaan rannalle hengailemaan sunnuntaina. Toivotaan, etta taifuuni ei iske tanne Hueen niinkuin muutama paiva sitten saatiedotuksissa ennustettiin. Pakko viela laittaa lopuksi yks kaunis maisemakuva.